Videokuvauskalusto henkilökuvaukseen – Aloittelijan opas

HUOM! Tämä teksti on jo muutaman vuoden vanha, joten se voi kaluston osalta sisältää malleja, joita ei uutena enää saa ja joiden hinnat voivat erota tässä esitetyistä.

Tässä tekstissä käyn läpi muutaman tärkeän pointin, jotka kannattaa huomioida ensimmäisen videokuvauskaluston hankinnassa, ja mihin mielestäni kannattaa asiassa keskittyä. Lisäksi tekstissä annetaan muutama erilainen vaihtoehto kalustosta, jolla pääset alkuun vaikuttavan, laadukkaasti tuotetun videosisällön tekemiseen.

Videoiden tuottamiseen tarvittavat resurssit ja kynnys tuotannon aloittamiseen on madaltanut huomattavasti digitaalisten valokuvaus- ja videokameroiden vallankumouksen ansiosta; erityisesti digitaalisten järjestelmäkameroiden video-ominaisuuksien kehityksen myötä lähes elokuvamaisen videon tuotanto on nykyään mahdollista kengännauhabudjetilla.

Tämä vallankumous on mahdollistanut videoiden käyttämisen monipuoliseen viestintään aivan uudella tasolla niin arkielämässä, tutkimus-, kuin yrityskontekstissa. Teksti on hyvä tapa viestiä pienin resurssin tietoa esimerkiksi tiedotteen tai blogitekstin muodossa. Kuva välittää tekstin lisäksi tehokkaasti tunteita ja haluttua sävyä. Videokuva taas välittää tehokkaasti sanoman, tunteen ja antaa asialle myös kasvot. Videoiden avulla pystytään tehokkaasti myös avaamaan vaikeita ja abstrakteja asioita, usein helpommin kuin pelkän tekstin ja kuvien avulla. Ihmiset usein myös sisäistävät ja muistavat paremmin vaikuttavan videomuotoisen esityksen kuin mitäänsanomattoman tekstin.

Miten siis pääsisin itse mukaan tämän digitaalisen videotuotannon vallankumouksen aallonharjalle? Aloittamiseen tarvitaan siihen soveltuva kalusto, sekä pitkäjänteistä harjoittelua ja tuotantotekniikoiden itseopiskelua. Huomaa, että paraskaan kalusto ei takaa laadukasta jälkeä, vaan taidokas tuotannon suunnittelu, käsikirjoitus, ohjaus, kuvaus ja editointi ovat huomattavasti tärkemmässä roolissa. Kalusto on vain työkalu, laadukkaan jäljen takaa asiaan intohimolla perehtyvä tekijä. Intohimoa ja osaamista ei voi mistään ostaa, vaan harjoittelu tekee mestarin 🙂

Videotuotannon teknisistä osa-alueista

Yksinkertaistettuna laadukkaiden videoiden tekemisessä mielestäni aloittelijalle tärkeintä ovat seuraavat asiat jotakuinkin tärkeysjärjestyksessään:

  1. ÄÄNI
  2. VALAISTUS
  3. KUVAN LAATU / KAMERAN OMINAISUUDET

Kuten huomaat, videokuvan laatu on hieman epäintuitiivisesti vasta listan viimeisenä. Äänenlaatu ja valaistuksen riittävyys ovat mielestäni huomattavasti tärkeämpi asia kuin videokameran ammattimaiset ominaisuudet tai videokuvan äärimmäisen korkea laatu. Syy siihen on seuraava: Hyvässä valaistuksessa ”huonokin” videokamera saa tallennettua melko hyvää videokuvaa. Jos äänenlaatu on myös hyvää, vaikuttaa huonokin videokuva huomattavasti ammattimaisemmalta. Jos taas äänenlaatu on surkea, voi videokuva olla kuvattu vaikka 30 000 euron elokuvakameralla, mutta alitajuntainen (ja tiedostettukin) mielikuva lopputuotteesta on silti surkea.

Teknisten seikkojen lisäksi lopputuotteen laatuun vaikuttaa tottakai esimerkiksi kuvan sommittelu, haastattelutekniikat, objektiivien ja syväterävyysaluiden valinta, leikkauksessa ja editoinnissa tehdyt taiteelliset/luovat valinnat ja niin edelleen, mutta niihin ei tässä kirjoituksessa perehdytä.

Käyttötarkoituksesta

Kaluston valintaan tulisi vaikuttaa budjetin lisäksi myös harkinta siitä, minkälaisia videoita aiot kalustolla kuvata. Jos kuvaat pitkiä katkeamattomia videoita, esimerkiksi puheita tai seminaariesityksiä, kannattaa kameraksi valita oikea videokamera. Jos taas kuvaat lyhyitä haastatteluvideoita ja muita pieniä pätkiä (katkeamatonta äänitystä alle 30min) voi digitaalinen järjestelmäkamera jossain tapauksissa olla parempi vaihtoehto. Digitaaliset järjestelmäkamerat eivät sovellu yleensä pitkiin katkeamattomiin taltiointeihin: tämä johtuu siitä, että EU:ssa videokamerat ovat verotettu eri tavalla kuin valokuvakamerat. Videokameraksi katsotaan laite, joka voi äänittää yli 30 minuutin pituisia videopätkiä. Näinollen still-kameroilla (esim. digitaaliset järjestelmäkamerat) ei saa kuvattua yleensä yli ≈29,5 min pituisia videoita, koska muuten ne verotettaisiin videokameroina. Digitaalinen järjestelmäkamera voi kuitenkin olla parempi vaihtoehto monelle verrattuna halpaan handycam-tyyppiseen videokameraan, koska se mahdollistaa muun muassa laadukkaamman, vaihdettavan, optiikan käytön ja kuvauksen hämärämmässä ympäristössä.

Lisäksi budjetin puitteissa voi joutua tekemään kompromisseja kameran ominaisuuksissa, jolloin esimerkiksi äänentallennus on järkevin hoitaa ulkoiselle laitteelle, ja synkata ääni editointivaiheessa (halvimmissa videokameroissa ei ole mahdollisuutta liittää ulkoista mikrofonia laadukkaan äänen takaamiseksi). Nyrkkisääntönä on kuitenkin alusta asti hyvä pitää, että erillinen mikrofoni kannattaa hankkia kamerasta riippumatta, jotta äänenlaatu saadaan hyvälle tasolle; kameroiden sisäänrakennetut mikrofonit ovat lähes poikkeuksetta laaduttoman huonoja.

Kalustovaihtoehtoja

!HUOMIO! Alkeellisemmallakin kalustolla pääsee videotuotannossa alkuun, varsinkin jos videoita kuvaa vain omaksi iloksi yksityishenkilönä! Tässä kirjoituksessa kuitenkin pyrin antamaan esimerkkejä sellaisista paketeista, joilla saat olosuhteista huolimatta sellaista jälkeä, että sitä voi hyvin mielin julkaista esimerkiksi pk-yrityksesi, yhteisösi tai tutkimuslaitoksesi virallisella YouTube-kanavalla tai verkkosivuilla. Toki yksityishenkilönäkin on hyvä alusta asti panostaa laatuun valaistuksessa ja äänessä.

Kameroita ja kalustoa on myöskin maailma pullollaan, ja oikeastaan todella huonoja kameroita on nykyään hankala löytää. Kalusto myös kehittyy kokemuksen ja tarpeiden mukaan, joten geneeristä mallia on hankala antaa; kalusto riippuu käyttäjästä ja hänen erikoistarpeistaan. Näillä kuitenkin pystyy kattamaan monenlaisia tarpeita, joita aloittelevalla videotuottajalla yleisesti on, painottuen elokuvamaisen tuotanon sijaan yritysmaailman ja dokumentaarisen tuotannon tarpeisiin (taltioinnit, henkilöhaastattelut, videoblogit). Aina myöskään esimerkiksi valaisu ei ole tarpeellista. Tiukalla budjetilla kuvausvalot voi korvata täysin kuvaamalla hyvässä päivänvalossa ja heijastamalla päivänvaloa heijastimella kuvattavan kohteen kasvoille. Valaistustarkoitukseen voi myös käyttää halpoja itse kyhättyjä heijastimia ja valaisimia kalliimpien tarkoitusta varten tehtyjen tuotteiden sijaan.

SETTI 1 – aloittelijan budjettikalusto: 645 – 695 €

KAMERA & JALUSTA – 260 – 310 €

Perustason digivideokamera. Esimerkiksi Sony CX240 (200€) tai Canon LEGRIA HF R606. (250€) Näissä kameroissa ei ole liitäntää ulkoiselle mikrofonille, joten tarvitaan erillinen äänentallennin johon saadaan kytkettyä laadukas mikrofoni. Näillä kameroilla on myös taipumusta videon kohinaan kuvatessa hämärässä, joten hyvä valaistus on tärkeää. Plussana näissä on mahdollisuus pidempiin taltiointeihin, verrattuna esim digijärkkäriin, jonka tallennusaika on rajallinen.

Kameran jalustaksi sopii halpa Velbonin videojalusta (60€). Halvat jalustat ajavat yleensä asiansa siedettävästi, mutta jos jalustalla joutuu kesken kuvauksen seuraamaan liikettä pysty- tai vaakasuunnassa, huomaa nopeasti eron hieman kalliimman ja laadukkaamman jalustan välillä muun muassa äänettömän toiminnan ja liikkeen sulavuuden osalta.

VALAISU –  255 €

YongNuo LED-valaisin (150€) ja 2 x salamajalusta (2 x 25€). Hyvin yksinkertainen ja helppokäyttöinen LED-paneeli, jolla saadaan valaistua esimerkiksi haastateltavan henkilön tai itsensä kasvot kun kuvataan videota. Kaveriksi tälle kannattaa hankkia myös kokoontaittuva pop-up heijastin (45 €), jolla voidaan heijastettua LED-valo (tai esimerkiksi luonnollinen auringonvalo ikkunasta) myös kasvojen toiselle puolelle täyttämään varjoja. Tämän tukemiseen ja sijoitteluun käytetään aiemmin mainittu toinen salamajalusta (toinen LED:ille, toinen heijastimelle). Lisäksi tarvitaan puristin (10€), jolla heijastin saadaan pysymään jalustassa ilman avustajaa.

ÄÄNENTALLENNUS – 130 €

Zoom H1 – äänentallennin (110€). Ulkoinen äänentallennuslaite, johon saa liitettyä 3,5 millisellä mikrofonilitännällä ulkoisen videomikrofonin. Lisäksi tallentimessa on kuulokeliitäntä, jonka kautta voi monitoroida, minkälaista ääntä nauhalle tulee äänitettyä. Zoom H1 sisäänrakennettu stereomikrofoni on laadultaan oikein hyvä, jos sen sijoittaa hyvin lähelle puhujaa. Näin ollen välttämättä ei tarvita erillistä ulkoista mikrofonia laadukkaaseen äänentallennukseen haastattelutyyppisissä tilanteissa, joissa ei ole paljon taustahälyä.

Mikäli haastattelua/selostusta joutuu tekemään taustahälyisessä ympäristössä, voi nappimikrofoni (20€) Soveltua erityisen hyvin yksittäisen henkilön puheen laadukkaaseen tallennukseen. Nappimikrofonin voi liittää Zoom H1 tallentimeen ja laittaa vaikka haastateltavan taskuun äänittämään.

SETTI 2- edistyneempi kalusto 1190 – 1220 €

KAMERA & JALUSTA – 745 – 775 €

Esimerkiksi Sony PJ620. (550€) Hieman edistyneempi digivideokamera. Verrattuna halvempiin kameroihin, tässä mallissa on kuulokeliitännän lisäksi myös 3,5 millinen mikrofonisisääntulo, joka mahdollistaa laadukkaan äänen tallennuksen suoraan kameraan, jolloin ääntä ei tarvitse synkata editointivaiheessa. Lisäksi mahdollisuus laadukkaampaan XAVC S-koodekkikuvaustilaan. Toinen vastaavanlainen vaihtoehto esimerkiksi Panasonic HC-V770 (580€).

Kaveriksi kameralle hieman laadukkaampi Benro videojalusta (195€).

VALAISU – 310 €

Falcon Eyes valaisukitti päivänvalolampuilla. Hyvä perusvalaistuskitti jossa 2 valaistusjalustaa sekä 2 softboksia, jossa kummassakin paikka 4 lampulle. Tässä valaistuskitissä riittää tehoa hieman isommankin tilan valaisuun ja valon heijastamiseen esimerkiksi katosta tai seinästä kuvattavaan kohteeseen.

Tässäkin setissä hyvä apu muun maussa luonnonvalon heijastamiseen on kokoontaittuva pop-up heijastin (45 €), sekä tämän asetteluun salamajalusta (25€) ja puristin (10€).

ÄÄNENTALLENNUS – 134e

Haulikkomikrofoni Rode VideoMic Go (75€) ja jatkojohto (15€). Soveltuu esimerkiksi useamman henkilön tai laajemman tilanteen äänittämiseen. Mikrofoni on hyvä tuoda mahdollisimman lähelle puhujia, suunnaten se kohti puhujan suuta, esimerkiksi sijoittamalla se juuri näkyvän ruudun ylä- tai alapuolelle. Jalustana mikrofonille voidaan käyttää näppärästi esimerkiksi halpaa valokuvausjalkaa (25€) tai vastaava pöytäjalustaa. Mikrofonin pohjassa on kierre joka sopii yleisimpiin kamerajalustoihin.

Myös nappimikrofoni (20€) on hyvä lisä tähänkin settiin.

SETTI 3 – hieman ammattimaisempi kalusto. 2400 – 2900 €

KAMERA & JALUSTA – 1495 – 1995 €

Esimerkiksi Canon XA10 (1300€) on oikein näppärä hieman ammattimaisempi videokamera, jossa on kahvassa 2 kappaletta 48V Phantom-virralla varustettuja XLR-sisääntuloja, joihin saa liitettyä oikeastaan minkälaisen mikrofonin vain haluaa, joka mahdollistaa laadukkaan äänen taltioinnin suoraan videolle.

Varsinaisen videokameran sijaan voi myös harkita esimerkiksi digitaalisen järjestelmäkameran hankkimista, jossa on hyvät video-ominaisuudet. Tälläisiä ovat esimerkiksi 35 mm kennokoolla varustettu Sony A7 (1050€), joka suoriutuu hämärässä valossa kuvauksesta erinomaisesti, ja tuottaa ”elokuvamaista” videokuvaa. Toinen esimerkki on äärimmäisen terävää kuvaa tuottava 4k-videokuvausta tukeva Panasonic GH4 (1800€), jossa on pienempi Micro-Four-Thirds kenno. Kummassakaan kamerassa ei ole XLR-mikrofoniliitäntöjä, vain 3,5 milliset.

Etuna digijärkkäreissä on mahdollisuus käyttää vaihdettavaa optiikkaa. Kokemuksen ja tarpeiden kehittyessä voi ostaa esimerkiksi erityisesti videotuotantoon suunnattuja suurella maksiaukolla varustettuja kiinteäpolttovälisiä objektiivija, jotka antavat kapean syväterävyysalueen ja mahdollistavat kuvauksen todella pimeissä olosuhteissa. Näissä objektiiveissa tarkennusrenkaat ovat myös erityisesti videotarkennukseen soveltuvia. Kameran mukana tulevilla kittiobjektiiveilla pärjää kuitenkin myös varsin hyvin.

Kaveriksi kameralle kannattaa hankkia myös hieman laadukkaampi Benro videojalusta (195€).

Edellämainituista kameroista itse omistan Canon XA10 ja Sony A7. Molempia suosittelen oikein lämpimästi.

VALAISU – 530 €

Falcon Eyes valaisukitti päivänvalolampuilla. Hyvä perusvalaistuskitti jossa 2 valaistusjalustaa sekä 2 softboksia, jossa kummassakin paikka 4 lampulle. Tässä valaistuskitissä riittää tehoa hieman isommankin tilan valaisuun ja valon heijastamiseen esimerkiksi katosta tai seinästä kuvattavaan kohteeseen. Kaveriksi tälle voi hankkia myös ison LED-paneelin (200€) ja salamajalusta (25€), jota on helpompi kiikuttaa mukana kuin isompaa valaisukittiä. LED-valot eivät myöskään kuumene, joten lamppuja ei tarvitse jäähdytellä ennen valaistuksen purkamista. LED-paneeli toimii myös esimerkiksi hyvänä korkovalona isomman valaisukitin ohella.

Tässäkin setissä hyvä apu muun maussa luonnonvalon heijastamiseen on kokoontaittuva pop-up heijastin (45 €), sekä tämän asetteluun salamajalusta (25€) ja puristin (10€).

ÄÄNENTALLENNUS – 375e

Haulikkomikrofoni Rode NTG-2 (200€) ja joustoripustin (20€). Erittäin laadukas haulikkomikrofoni oikeastaan hyvin monenlaiseen käyttöön. Jalustana mikrofonille voidaan käyttää esimerkiksi halpaa valokuvausjalkaa (25€) tai salamajalusta (25€) johon joustoripustin kiinnitetään. Voidaan myös kiinnittää suoraan kameran päälle, mutta parhain äänenlaatu saadaan kun mikrofoni on mahdollisimman lähellä puhujaa.

Langaton nappimikrofonisetti (130€) on hyvä lisä vaativimpiin taltiointeihin.

Entäs sitten videon editointi?

Pelkkä kuvauskalusto ei tietenkään itsekseen riitä. Videoeditointia varten täytyy olla siihen pystyvä tietokone, sekä editointiohjelmisto. Tässä kirjoituksessa en tarkemmin paneudu ohjelmiston ja tietokoneen valintaan, mutta sivuan aihetta nyt kuitenkin hieman – palaan tähän tarkemmin ehkä myöhemmässä blogitekstissä.

Videoeditointi vaatii tietokoneelta hieman enemmän laskentatehoa kuin normaalit arkiset tehtävät, joten tehokas kone tekee editoinnista sulavampaa, ja nopeuttaa esimerkiksi lopullisen tuotteen ns. renderöintiä eli koodausta valmiiseen muotoon. Videot vievät myös huomattavan paljon kovalevytilaa, joten kannattaa hankkia esimerkiksi ulkoinen kovalevy videoiden varastointiin.

Mikäli aiot editoida kannettavalla tietokoneella, suosittelen lämpimästi Applen MacBook Pro sarjan tietokoneita ja ohjelmistoksi joko alkuun ilmaista iMovieta ja taitojen kehittyessä Final Cut Pro:ta (290€), joka helpottaa työnkulkua ja mahdollistaa hieman laajemman kontrollin editointivaiheessa. Windowsin puolella kannattaa suosia tietokoneita, joissa on mahdollisimman paljon RAM-muistia (mielellään esim. reilusti yli 8 GB), tehokas näytönohjain ja nopeaa SSD-kovalevytilaa. Vastaavia editointiohjelmia ovat Windowsilla ilmainen moviemaker tai vaikkapa Sony Vegas (550€). Molemmilla alustoilla pyörivät myös osittain ilmainen DaVinci Resolve ja Hit Film 4 Pro (320€). Lisäksi vuositilauksena molemmille alustoille on melko kallis ja ammattilaisille suunnattu Adoben Premiere.

Tietokonekaluston ja editointiohjelmistojen hankinnassa kannattaa käyttää harkintaa. Jos kuvailee pääasiassa muutaman minuutin videoblogeja ja haastatteluvideoita, voi iMovien ja Moviemakerin kaltaisilla ilmaistyökaluilla saada täysin tyydyttävää jälkeä. Näistä työkaluista on myöskin joka tapauksessa hyvä aloittaa opetteleminen. Lyhyissä projekteissa myöskään laskentatehoa ei tarvita hurjan paljon. Jos taas tuotat esimerkiksi 15 minuutin minidokkareita, joissa materiaalia leikataan useasta eri lähteestä ja käytetään paljon tehosteita, on fiksumpaa siirtyä esim Final Cut Pro:hon tai muuhun edistyneempään ohjelmistoon, ja käyttää tehokasta tietokonetta.

Lopuksi…

Toivottavasti näistä kalustovinkeistä ja näkökulmista on apua videoharrastuksen tai yrityksesi/yhteisösi/kerhosi/tutkimusryhmäsi videosisällöntuotannon aloittamisessa. Tulen tekemään myös vastaisuudessa erillisiä tekstejä jotka käsittelevät videotuotannon käytännön tekemistä. Mikäli sinulla heräilee kysymyksiä aiheen tiimoilta, niin minulta voi kysyä lisää esimerkiksi sähköpostilla tai kommentoimalla tämän tekstin kommenttikenttään.

Uutta vuotta toivottaen,

Olli

Tietoa Olli Pirttilä 28 Articles
Videotuottaja, aloitteleva elokuvantekijä. Päivätöikseni työskentelen käyttäjäkokemussuunnittelun parissa ohjelmistoalalla. Tykkään dokumenttielokuvista, YouTubesta, crossfitistä ja koirista.

8 Kommentit

  1. Todella mielenkiintoinen blogi! Itselläni on myös haaveena tehdä oma dokumentti, mutta alkuun lähteminen tuntuu jotenkin haastavalta. Olen miettinyt muutamaakin ideaa ja paras idea on niin hyvä, että sen suhteen ei kannata lähteä vain ’kokeilemaan’. Siis ideana on aloittaa jostain muutaman minuutin seteistä ja jatkaa sitten pidemmälle.

    Mutta nyt kysymyksiin:
    1. Jos tekee haastatteluita, niin onko järkeä kuvata yhden ihmisen puhetta esim. 2h putkeen ja leikkailla se myöhemmin? Eli kysymys taipuu muotoon, onko järkeä hommata järkkäriä kuvaamaan vain 30min pätkiä?

    2. Onko sinulla jotain kirjoja luettuna joita voisit suositella dokumenttielokuvan tekemisestä kiinnostuneille?

    3. Miltä tällainen kuvaussetti vaikuttaa? https://www.verkkokauppa.com/fi/product/54654/gvxsh/Sony-CX625-Tubecon-Vlog-Starter-Kit Tuohon sitten vielä päälle nappimikkisetti ’baarihaastatteluihin’. Onko tuo erillinen mikki riittävä B-roll kuvauksiin? Esim. keikan kuvaukseen?

    • Moro Petri ja kiitos kyssäristä! Mukava että koit tekstin hyödylliseksi 🙂

      Olen itsekin juuri tätä mieltä, että ehdottomasti kannattaa tosiaan aloittaa pienistä projekteista ja oppia matkan varrelta kokeilun ja erehdyksen keinoin, näin sitten se kunnianhimoisin projekti varmasti onnistuu itseä miellyttävällä tasolla kun sen aika koittaa.

      Vastauksina kysymyksiisi:

      1. Mielestäni aina kannattaa kuvata yhtenäistä pätkää kameran äänityslimiitin puitteissa. Omissa projekteissa kun olen tehnyt henkilöhaastatteluja, niin haastattelut ovat melkein poikkeuksetta olleet vähintään 45 min pitkiä, usein jopa 1,5h pitkiä. Kamera/kamerat ovat rullanneet koko haastattelun ajan ja sitten leikkauksessa koherentti tarina on rakennettu kasaan. Usein voi olla, että 1 tunnin haastattelusta itse valmiiseen pätkään päätyy vain vaikka 5 min materiaalia ja se on leikattu hyvin hajanaisesti eri kohdista haastista. Haastattelussa on kuitenkin tärkeä saada haastateltava rentoutumaan ja rennosti keskustelemaan aiheesta. Omissa haastatteluissa aikarajoitteiden yms puitteissa usein kyselen ensimmäisen 5-15min kysymyksiä joita tiedän etten edes käytä. Tavoite on vain saada haastateltava “lämmiteltyä”. Jos haastateltava on tottunut olemaan kameran edessä niin hän voi olla heti ekasta kysymyksestä asti luonteva, kun taas joillain kestää se 15 min että pääsee “rytmiin”.

      Useimmissa järkkäreissä on tosiaan tuo ärsyttävä 30 min aikarajoitus verotuksellisista syistä. Näin ollen jos pääosin kuvaa pitkiä haastatteluja niin “oikea” videokamera ilman äänitysrajoituksia helpottaa toki elämää. Mielestäni tämä ei kuitenkaan ole ongelma järkkärinkään kanssa: Pitää vaan olla tarkkana että pitää vaikka 25 min välein taukoja jossa käynnistää kameran äänityksen aina uudestaan. Itselläni on käytössä “oikea” videokamera, johon vedän ensisijaisen mikrofonin kiinni. Tämä kamera äänittää taukoamatta. Tämän lisäksi minulla on järkkäri, joka pitää tosiaan käynnistellä uudelleen aina puolen tunnin välein. Näiden väliltä jos pitää valita, niin kuvanlaadun perusteella valitsisin tuon järkkärin 100-0, mutta “oikeassa” videokamerassa taas äänentallennus onnistuu XLR-mikrofoneilla suhteellisen laadukkailla esivahvistimilla ja tosiaan rajoituksia ei ole. Tämä on siis vähän kaksiteräinen miekka.

      Ehkä siis summa summarum: jos haluaa “elokuvamaista” kuvanlaatua halvalla, kannattaa ostaa järkkäri. Jos taas äänityslimiitti on kynnyskysymys (jos tarvitsee esim jättää kamera kuvaamaan ilman käyttäjää) niin pitänee ostaa “oikea” videokamera. Tämäkin riippuu toki hyvin paljon omasta taitotasosta ja käytettävissä olevasta budjetista, käyttötarkoituksesta jne joten yleispätevää vastausta on hankala antaa näillä lähtötiedoilla. En kuitenkaan karsastaisi halpoja järkkäreitä pelkästään äänityslimiitin takia

      2. En ole elokuvanteosta varsinaisesti hirveästi kirjallisuutta lukenut. Toki kirjoittamisesta ja luovasta työstä yleensä tulee luettua jonkin verran; sekin liittyy dokumentaarin tekoon vahvasti. Varsinainen elokuvantekoon liittyvä juttu on tullut luettua lukuisista blogeista, verkkolähteistä ja laajalti katsottua esim youtubesta. Tuolla Materiaalipankki -osiossa on joitain hyviä (koitan sitä päivitellä tässä lähiaikoina). Mutta tämän lisäksi esim Griffin Hammondin youtube-kanava ja Hey Indie Filmmakers -podcast on erittäin hyvä. Hammond on oikein pätevä indiedokumerista. Lisäksi Film Courage youtube-kanavalla on tosi mielenkiintoisia pitkiä haastatteluja eritasoisten dokumentaristien kanssa, joista voi oppia paljon dokumentaarielokuvan rahoituspuolesta ja tarinankerronnasta yms. Linkit: https://www.youtube.com/user/filmcourage ja https://www.youtube.com/user/griffinity

      3. Päällisin puolin vaikuttaa vasta-alkajalle ihan hyvältä yleissetiltä, jolla pääsee halvalla alkuun (oletan että olet kameroiden käytössä melko vasta-alkaja?). Kamerakalustoa voi teknisten perustaitojen, ymmärryksen & tarpeiden karttuessa päivittää sitten tarpeen mukaan myöhemminkin. En ole itse noita kyseisiä laitteita käyttänyt, joten en voi niiden toimivuudesta sinäänsä mitään sanoa tarkemmin. Tuo kyseinen kamera ei luultavasti ole kuvanlaadultaan mitenkään mullistava, varsinkaan hämärissä olosuhteissa, mutta hyvässä valossa varmasti oikein hyvä ja ominaisuuksiltaan muuten kyllä passeli, kun löytyy kuuloke ja mikkisisääntulot. RÖDE:n mikit ovat kautta linjan melko laadukkaita. Tuon mikin saa myös helposti puomitettua jatkojohdolla lähelle haastateltavaa, jolloin saadaan hyvä haastisaudio. Toinen äänenlaatuun vaikuttava seikka on toki kameran mikkisisääntulon esivahvistimet (huonot esivahvistimet lisäävät suhinaa), mutta Sonylla ainakin yleensä esivahvistimet ovat hyviä, toisin kuin joissain Canonin kameroissa. Tuo mikki riittää varmasti yleiseen B-roll kuvaukseen aivan mainiosti. Mikäli haluat musiikkiesityksiä äänitellä, niin varmaan ainut tapa saada oikeasti laadukkaasti musiikki talteen on äänittää se suoraan miksauspöydästä äänentallentimeen (siis jos tekee esim jotain live-musiikkivideota tms). Toki jos haluaa käyttää vain katkelmia B-roll pätkinä, niin kyllä tuo mikki sen taltioi riittävällä tasolla, jota sitten voi korjailla jälkikäsittelyssä. Itselläni on nappimikkeinä muun muassa näitä: https://www.thomann.de/fi/audio_technica_atr_3350.htm halpa ja hyvä, varustettuna pitkällä johdolla. Käsittelin näitä tarkemmin tässä videossa: http://www.elokuvaaja.fi/kuvauskalusto/video-mikrofonit-videokuvaukseen-vs-kameran-oma-mikki/

      Toivottavasti tämä runsas tajunnanvirta vastasi kysymyksiisi. Jos sinulla on jotain aiheita, mistä erityisesti haluaisit kuulla jatkossa, niin kerro ihmeessä. Juuri viime viikolla varmistui seuraavan dokkariprojektini aihe ja ensimmäiset haastattelut alkavat jo tämän viikon lopulla. Kyseessä on hieman laajempi proggis, joten tämän puitteissa on tulossa jatkossa varmasti sinuakin kiinnostaa matskua 🙂 Kiitos lukemisesta ja kyssäristä!

      • Vastaus oli kyllä hyvinkin riittävä! Nyt vain pitää miettiä, että ostaako tuon Sonyn CX625 vai panostaako vielä reilun 100€ lisää ja ostaa Nikonin D5300. Ainakin mitä verkkokaupasta katsoo, niin molemmat ovat saaneet positiivisia arvioita.

        Kun tulot ovat mitä ovat, niin ei näitä viitsisi lähteä päivittelemään vuoden välein. Nyt siis pitää miettiä tarkasti ja sitoutua sitten siihen. Kallistuminen taitaa tapahtua Nikonin suuntaan, koska sillä pystyy ottamaan myös valokuvia.

        Tulen jatkossakin vierailemaan täällä, onnea projekteihin!

      • Nikonin ostoa puoltaa kyllä sekin, että siinä on huomattavasti suurempi kenno. Tämä mahdollistaa esimerkiksi laadukkaamman videokuvan hämärässä. Ks. http://theonlinephotographer.typepad.com/.a/6a00df351e888f883401bb08ad4b14970d-800wi tuo nikonin APS-C kenno VS 1/2,3″ kenno Sonyssa.

        Ainut selvä negatiivinen tuossa Nikonissa on se, että siinä ei ole ollenkaan kuulokeliitäntää, joka löytyy Sonysta. Mikäli iskee mikin siis suoraan kameraan, niin ei pysty monitoroimaan ääntä haastiksen aikana ollenkaan mahdollisten ongelmien ja tasojen varalta. Tämän voi toki kiertää hommaamalla vaikka sen Zoom H1 tai tämän https://www.verkkokauppa.com/fi/product/58389/ftfcb/Tascam-DR-60DMK2-tallennin ja iskemällä mikit siihen kiinni ja synkkaa sitten äänet myöhemmin.

        Indiedokkaristien suuressa suosiossa oleva kamera on myös tuo blogissa mainittu Panasonic GH4, jossa on panostettu erityisesti videokuvaukseen (saa myös 4k videota mm). Pallottelin itse pitkään tämän ja Sony a7 välillä. Nykyään melkein toivon, että olisin hankkinut tuon GH4. Kamerakitti on superkuvassa nyt alennuksessa noin tonnilla, sekin on toki jo 400e kalliimpi kuin tuo Nikon D5300. Panasonicilta on juuri ilmestymässä uusi malli GH5 joten nyt noita GH4 saa halvalla uutenakin. https://www.superkuva.fi/panasonic-lumix-dmc-gh4-g-vario-12-60mm-f-3-5-5-6-power-ois-jarjestelmakamera-musta.html?___SID=U

        Hieno homma. Onnea myös sulle projekteihin! 🙂

  2. Tulipa sellainen mieleen, että miten keikkojen kuvaamisessa menevät oikeudet? Saanko kuvata baarissa tai festareilla bändiä ja laittaa youtubeen? Dokumenttia varten tietenkin tulisi pyydettyä oikeudet materiaaliin, mutta mitenkäs näin muuten? Minkälainen mikki voisi toimia esim. festareilla jos ei saa ääntä suoraan miksauspöydästä?

    • Kaikkeen julkiseen esittämiseen pitää kysyä oikeudenhaltijalta lupa, tämä pätee myös jos vaikka esim videopätkässä soisi radio taustalla. Baarissa kuvaamiseen tarvittaisiin siis bändiltä tai levy-yhtiöltä hyväksyntä. Jos kyseessä on indiebändi joka tekee musaa omakustanteisesti niin heidän hyväksyntä riittää. Jos taas kyseessä on bändi joka tekee levy-yhtiölle, niin voi olla että joutuu levy-yhtiöstä asti kysymään. Lisäksi toki hyvään tapaan kuuluu, että varmistaa baarin omistajalta tms että onhan ok että hänen tiloissaan kuvataan. Kaikkeen julkiseen esittämiseen pätee käsittääkseni samat säännöt, riippumatta teetkö vain lyhyttä youtubevideoita vai täyspitkää dokkaria jota levitetään kaupallisesti. Mikäli tekijänoikeudet askarruttaa niin kannattaa katsoa täältä: http://www.tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/?q=&order=date&genre=Luvat . Mikäli suoraa vastausta ei löydy, niin sivustolle voi myös jättää oman kysymyksen, johon tekijänoikeusasiantuntija vastaa suhteellisen nopeasti. Olen itsekin täältä lisätietoja kysellyt ekaan lyhytdokkariini.

      Musiikin äänittämiseen voisi olla paras hankkia jonkinlainen laadukas stereomikrofoni. Useimmat haulikkomikit ovat mono-mikkejä, joissa ei saa samalla tavalla tilan tuntua ääneen, vaan monoääni vain tuplataan kumpaankin kanavaan. Laadukkaita stereomikkejä esim Rödelta: https://www.digitarvike.fi/rde_stereo_videomic_mikrofoni ja https://www.digitarvike.fi/rode_stereo_videomic_pro_mikrofoni tai sitten videotallennin jossa on sisäänrakennettuna laadukas stereomikki: https://www.digitarvike.fi/zoom_q4_hd-videotallennin. Toki myös esim tuo Zoom H1 toimii hyvin ulkoisena äänentallentimena.

  3. Kiiti, hyvää settiä!

    Kannattaa tsekata Camtasia (Camtasia 3 tämänhetkinen versio) niminen editori. Hinta alle satasen ja kuvittelen, että riittää aika pitkälle peruseditointiin.

    • Kiitos itsellesi myös vinkistä! Pitääkin tutustua tuohon Camtasiaan. Tämä postaus on toki myös muutaman vuoden vanha, joten se sisältää muutenkin jo hieman vanhentunutta tietoa; päivitys ohjelmista ja kalustosta voisi olla paikallaan 🙂

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*


Varmista että et ole robotti (spämminesto) *