Videoblogin kuvaaminen älypuhelimella – usein kysyttyä

Minulta kysellään aika ajoin vinkkejä videoblogin kuvaamiseen älypuhelimella ja siihen, miten saada aikaan laadukasta jälkeä älypuhelimen kanssa. Pyrin tässä tekstissä vastaamaan muutamaan yleiseen kysymykseen, joita minulle on esitetty. Kysymykset eivät ole missään loogisessa järjestyksessä, eivätkä välttämättä muodosta mitään järkevää kokonaisuutta. Osa on sovellettavissa (kuten sommittelu) ihan mihin tahansa kuvaamiseen millä tahansa kameralla. Pahoittelut sekavasta kokonaisuudesta. Toivottavasti löydät tekstistä kuitenkin apua vlogaamiseen. Voit tutustua myös aiempaan blogiini aloittelijan vinkeistä videokuvauskaluston hankintaan.

Miten kannattaa rajata kuva videoblogia varten?

Videoblogauksessa kuvan rajaaminen, eli sommittelu ei ole ehkä ihan niin olennaisessa osassa kuin vaikkapa henkilöhaastattelun kuvaamisessa. On kuitenkin olemassa sommittelun perussääntöjä, jotka kannattaa opetella, jotta niitä voi soveltaa videoblogaukseenkin soveltuvin osin. Alla olevalla videolla on käyty läpi yleisimmät sommittelun kultaiset säännöt (video on englanniksi).

Näistä tärkeimpänä ”rule of thirds” tai ”kolmansien sääntö” joka tarkoittaa käytännössä sitä, että ruutu jaetaan tasan 3×3 ruudukkoon. Tuon ruudukon linjoille ja leikkauskohdille kannattaa rajata kuvan tärkeimmät kohteet. Käytännössä esimerkiksi henkilöhaastattelussa tämä tarkoittaa sitä, että kuvattavan henkilön lähin silmä on ylemmän viivan leikkauskohdalla.

Videoblogeissa on kuitenkin ihan ok rajata kuvattava (eli usein kuvaaja itse) ihan kuvan keskellä lähikuvaan. Tämä näyttää usein jopa vlogeissa luonnollisemmalta.

Ylläolevassa kuvassa kolmansien säännön mukaisesti kameraa lähinnä oleva silmäni on ylemmässä leikkauskohdassa ja oikealle jää ns. ”katselutilaa”. Videoblogissa ehkä luontevammalta kuitenkin tuntuisi sommitelle itseni keskelle niin, että pää on pystyviivojen välissä ja silmälinja on ylemmän vaakaviivan tasalla suunnilleen.

Yleisesti ottaen jos puhuu haastattelijan sijaan kameralle, niin kuvattavan henkilön sijoittaminen keskelle ruutua (ja melko lähikuvaan), rintamasuunta kameraa kohti tuntuu luontevalta. Jos taas kuvattava puhuu haastattelijalle joka on sijoittunut kameran vierelle, sijoittaisin hänet jotakuinkin alla olevan kuvan mukaisesti. Kuten kuvasta näkyy, tässä ei silmä ihan osu leikkauskohtaan, koska haastateltava nojailee eteenpäin kuvauksen aikana, mutta sommittelu on kuitenkin jotakuinkin oikeilla linjoilla, koska silmälinja on pystyviivan kohdalla.

Kirjoittamaton sääntö on, että jos kuvattava puhuttelee yleisöä eli katsojaa, katsoo hän kameran linssiin. Jos hän taas vastaa kysymykseen haastattelijalle (sellaisellekin jota ei koskaan videolla näytetä) katsoo hän ohi kameran haastattelijaa, kuten ylläolevassa kuvassa. Poikkeuksia toki on ja tämä on kuitenkin hyvin paljon makuasia: kokeile erilaisia tapoja ja päätä mikä miellyttää omaa silmääsi. Nyrkkisääntönä vlogauksessa kannattaa kuitenkin siis katsoa suoraan kameran linssiin, ei kameran monitoriin eikä ohi kameran, se näyttää usein hyvin oudolle: vähän kuin puhuisit ihmiselle ja et katsoisi silmiin.

Kokeilemalla erilaisia sommitteluja alat harjoituksen kanssa intuitiivisesti näkemään silmämääräisesti mikä sommittelu on järkevä ja visuaalisesti sopusuhtainen. Tähänkin löytyy YouTubesta hyviä videoesseitä. Samat sommitteluperiaatteet pätevät tietyissä määrin niin valokuvaukseen kuin videokuvaukseenkin.

Miten puhelimen saa aseteltua fiksusti ja onko olemassa jotain jalustaa mistä olisi apua?

Ellei koko videoblogisi idea ole, että kuvaat itseäsi samalla kun viiletät pitkin kaupungin katuja sähkömoottorilla varustetulla skeittilaudalla (kuten esimerkiksi Casey Neistatin videoblogissa), kannattaa kuvaamista helpottamaan hankkia jalusta ja pidike, johon saa älypuhelimen kiinni. Kännykässä ei ole samanlaisia kierteitä kuin videokameroissa, joten tarvitset vähintäänkin esimerkiksi tämänlaisen pidikkeen, johon saat älypuhelimen kiinni. Tämän pidikkeen saa ruuvailtua kiinni mihin tahansa normaaliin video- tai valokuvaukseen tarkoitettuun kolmijalkaan. Halvimmillaan vastaavan tuotteen saa varmasti lähemmäs 5 eurolla, mutta laadusta kannattaa myös maksaa. Esimerkiksi digitarvike.fi valikoimasta löytyy useampia erilaisia malleja https://www.digitarvike.fi/poytajalustat

Samaiselta sivulta löytyy myös hyvin kätevä ns. Gorillapodi. Tätä voi käyttää pöytäjalustana, tai sen voi kiertää kiinni vaikkapa oksaan tai kaiteeseen. Lisäksi sitä voi käyttää tavallaan selfietikkuna, jos kuvaat käsivaralta itseäsi. Yhdistämällä ylempänä mainitun älypuhelinpidikkeen tähän gorillapodiin, on sinulla jo hyvin monikäyttöinen kuvaustukijärjestelmä kasassa.

Mitä asetuksia älypuhelimesta löytyy videon laadun parantamiseen?

Hyvin vähän. Älypuhelimen kameran kenno on todella pieni, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kuvanlaatu huononee dramaattisesti, jos kuvaat huonossa valaistuksessa. Lisäksi digitaalisen zoomauksen käyttö voi saada kuvan näyttämään pikselimössöltä.

Sekä Androidille että IOS:ille on saatavissa kymmenittäin erilaisia video- ja valokuvausappeja, joilla saa paremmin manuaalisesti kontrolloitua kameran valotus- ja herkkyysominaisuuksia. Näistä saattaa pientä hyötyä saada paremman kontrollin kautta, mutta ne vaativat usein melko hyvää ymmärrystä valotuksesta ja kameroiden toiminnasta. Lisäksi mikään manuaalinen ominaisuus ei kompensoi hämärässä kuvaamista.

Kannattaa siis varmistaa että kuvausolosuhteet ovat optimaaliset. Kuvaa reilussa valaistuksessa: päivänvalo on paras vaihtoehto ilmaisista valaistusvälineistä. Asetu esimerkiksi ikkunan lähelle niin, että ikkunasta tuleva valo valaisee vaikkapa kasvosi toisen puolen 45 asteen kulmassa tai niin että olet kohtisuorassa valon lähdettä eli ikkunaa vasten.  Älä kuitenkaan asetu niin, että valon lähde (eli esimerkiksi ikkuna) on kuvattavan kohteen takana. Alla olevalla videolla on hyvin havainnollistettu, miten suuren eron luonnonvalo tekee verrattuna täysin valaistamattomaan kuvaan ja miltä kuva näyttää jos valon lähde jää taaksesi.

Jos kuvaat illalla, kuvaa esimerkiksi kirkkaan lampun vieressä, niin että kasvosi on kunnolla valaistu. Jos sinulla ei ole varsinaisia videokuvausvaloja, niin kodin valaisimet ajavat saman asian. Pienellä modauksella niistä saa ihan päteviä kuvausvalon korvikkeita. Alla olevassa kuvassa on jalkalamppu, josta olen poistanut varjostimen kokonaan ja ruuvannut kiinni värilämpötilaltaan mahdollisimman lähellä päivänvaloa olevan energiasäästölampun.

Voiko äänenlaatua parantaa jotenkin?

Äänenlaatua saa parannettua pitämällä puhelinta mahdollisimman lähellä omaa suuta, käyttämällä kännykän kuulokemikrofonia, tai ostamalla erillisen älylaitteille suunnitellun nappimikrofonin tai vaikkapa suuntamikrofonin mobiililaitteelle. Huomaathan, että mikä tahansa mikrofoni ei toimi älypuhelimessa, vaikka nopealla vilkaisulla 3,5mm mikrofoniliitäntä samalta näyttäisikin. Älypuhelimet käyttävät yleisesti ottaen TRRS-plugityyppiä. Normaalit mikrofonit taasen ovat TS tai TRS -plugityyppiä.

Käytännössä mikrofonin plugin varressa olevien muovisten rengaiden määrä paljastaa, mitä tietoa kytkentä välittää: 1 muovirengas (TS) tarkoittaa mono-ääntä (joko kuulokkeet tai mikki), 2 muovirengasta (TRS) tarkoittaa stereo-ääntä (joko kuulokkeet tai mikki) ja 3 muovirengasta (TRRS) tarkoittaa että johdossa kulkee sekä stereoääni kuulokkeisiin, että ääni mikistä samalla plugilla. Viimeisin vaihtoehto mahdollistaa siis sekä kuulokkeiden että mikin käyttämisen yhdellä plugilla, jonka takia sitä käytetäänkin älypuhelimissa. Oheisessa artikkelissa selostetaan tarkemmin eri plugityyppien erot, jos teknisemmät asiat kiinnostavat.

Hyvä ilmainen ohjelma videon leikkaamiseen kännykällä / tietokoneella?

Videon alkeellinen editointi onnistuu nykyään jopa näppärästi itse puhelimessa. Oheisen linkin takaa löytyy lista erilaisista mobiilaitteille tarkoitetuista videoeditoreista. Osa näistä on ilmaisia ja osa maksaa muutamasta dollarista 10 dollariin. Henkilökohtaisesti olen listalta käyttänyt imovieta ja pinnacle studio pro:ta. Molemmat toimivat oikein mukavasti. Molemmat ovat maksullisia sovelluksia, mutta ehdottomasti rahan arvoisia. Pinnacle studio pro:n ominaisuudet ovat hieman monipuolisempia, mutta imoviellakin musiikin ja tekstien lisäyksen ja pienet leikkaukset onnistuvat kyllä. Näiden ominaisuuksiin kannattaa ainakin tutustua, ja miettiä ovatko ne rahan arvoisia omassa käyttötarkoituksessa.

Mobiilieditoreita käyttäisin itse ehkä enintään mikrosisältöjen editoinnissa (eli esim someen jaettaviin mikrovideoblogeihin). Editointi on kuitenkin usein nopeampaa ja helpompaa tietokoneella, jos tarvitaan enemmän vaativampia leikkauksia ja tekstejä ynnä muuta sellaista.

Tietokoneella editointiin kannattaa Applen tietokoneissa hyödyntää ilmaista iMovieta. Se on erittäin pätevä videoeditori josta löytyy ominaisuuksia melko monipuoliseen ja ammattimaiseen editointiin. Oikeastaan ainut todella keskeinen asia, joka siitä puuttuu on äänen ja kuvan ja/tai useamman videoklipin synkkaus äänen perusteella. Nämä ominaisuudet löytyvät astetta ammattimaisemmasta Applen editorista Final Cut Pro:sta. Windows-koneilla vastaava ilmainen ohjelma on MovieMaker, joka on ainakin ennen tosin ollut melkoisen rasittava käyttää. Davinci Resolve on sekä Mac että Windows koneilla toimiva ilmainen, mutta ammattimainen editointi- ja värimääritysohjelma.

Miten kannattaa suunnitella videoblogin tai jakson rakennetta?

Voi olla, että mikäli videoblogisi on vaikka päivittäinen blogi, jossa puhut siitä mitä sylki suuhun tuo, niin suunnittelulle ei ole tarvetta. Jos kuitenkin blogaat harvemmin ja mietit tarkkaan sisällön, jotta voit pitää esityksen tiiviinä, voin lämpimästi suositella Message Map -työkalua. Ideana message mapissa on jakaa sisällön sanoma ydinsanomaan, tämä kolmeen pääpointtiin ja kukin pääpointeista tarkentaviin seikkoihin. Olen kirjoittanut henkilökohtaiselle nettisivulleni artikkelin, jossa opastan message mapin käytön tarkemmin. Mukana on myös power point -pohja message mapille. Suosittelen lämpimästi!

Millaisissa pätkissä videoblogi kannattaa kuvata?

Riippuu paljolti esimerkiksi siitä, leikkailetko samaan blogiin paljon erilaisia pätkiä eri tilanteista ja paikoista pitkin päivää vai kuvaatko vain monologin kerralla. Ensimmäisessä tapauksessa sisältö kannattaa suunnittella ja kuvata leikkaus mielessä, jolloin ei tule kuvattua turhaan ylimäärin materiaalia.

Olen itse tässä äärimmäisen huono, vaikka suunnittelenkin videoiden rakenteen melko tarkkaan. Usein puolet materiaalista jää silti käyttämättä, kun leikkausvaiheessa videon idea usein muotoutuu uudestaan. Tosin esimerkiksi niin sanottua ”B-rollin” eli tavallaan ylimääräisenä kuvituksena käytettävän leikkausmateriaalin ylikuvaaminen kannattaa aina. Esimerkiksi dokkariprojekteissa olen huomannut, että leikkausvaiheessa aina toivoisi, että b-rollia olisi ollut enemmän, jolloin vaihtoehtojakin tarinankerrontaan olisi enemmän. Tämä ei toki ehkä ihan sellaisenaan päde vlogaamiseen, vaikka vlogejakin kannattaa elävoittää jonkinlaisella b-rollilla, vaikka sisältö olisikin enimmäkseen monologia.

Mikäli tarkoituksena on kuvata monologi kameralle yhdeltä istumalta, suosittelen kuvaamaan blogin niin, että et keskeytä nauhoitusta, vaikka sanat menisivätkin solmuun tai joutuisit pysähtymään hetkeksi miettimään, mitä sanot seuraavaksi. Miettimistauot ja sekoilut on nopeampi poistaa leikkauksessa, kuin ravata 15 kertaa käynnistämässä nauhoitus uudestaan.

Kuulostaa melko itsestäänselvältä, eikö vain. On kuitenkin yllättävän hankalaa lopettaa stressaaminen siitä, että otot ovat kerralla täydellisiä, ja keskittyä mielummin siihen itse asian puhumiseen ja ”itsenä olemiseen”. Harjoitus ja kokemus tekee tässäkin asiassa mestarin. Hiljalleen oma tyyli kuvata, editoida ja yleensäkin esiintyä kameralle löytyy ja jännitys kameran edessä olemisesta häviää.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli jotain apua videoblogauksen aloittamiseen kännykällä. Mikäli sinulla tulee mieleen kysymyksiä, joihin en tässä vastannut, niin voit esittää niitä alle kommenttina tai mailitse olli (ät) elokuvaaja.fi.